Tekoäly muuttaa taloushallinnon ohjelmistot

Taloushallinnon ohjelmistojen seuraava suuri murros on jo käynnissä. Pilvipalvelut muuttivat aikanaan sen, missä taloushallintoa tehdään. Automaatio vähensi manuaalisia työvaiheita. Tekoäly vie kehityksen seuraavaan vaiheeseen: ohjelmisto ei enää vain suorita ennalta määriteltyjä tehtäviä, vaan pystyy tulkitsemaan dataa, tekemään päätelmiä, vastaamaan kysymyksiin ja vähitellen myös toimimaan käyttäjän puolesta.

Suomalaisessa taloushallinnossa AI -kehitystä nähdään jo esimerkiksi Netvisorissa, Procountorissa ja Fennoassa. Kitsas kehittää omaa ohjelmistokokonaisuuttaan tilitoimistojen kakkosjärjestelmäksi, ja kansainvälisistä järjestelmistä myös Odoo rakentaa tekoälyä yhä vahvemmin osaksi ERP-järjestelmää. Lisäksi markkinoille on tullut lista uusia haastajia, joiden lähtökohta on alusta asti huomattavasti AI-vetoisempi. Niihin palaamme seuraavassa artikkelissamme.

Joka tapauksessa ohjelmisto kannattaa aina valita yrityksen tarpeista käsin, on kyse sitten tilitoimistosta tai loppuasiakkaasta. Järeät järjestelmät sopivat lähtökohtaisesti kaikille, mutta ominaisuuksia ja hintaa voi olla liikaa.

Automaatio ja tekoäly ovat eri asioita

Taloushallinnossa automaatiota on käytetty jo pitkään. Ohjelmisto voi esimerkiksi kohdistaa maksun laskulle, käyttää tietylle toimittajalle ennalta määrättyä tiliä tai siirtää laskun automaattisesti oikealle hyväksyjälle. Tämä on sääntöpohjaista automaatiota. Tekoäly pystyy menemään pidemmälle. Se voi tulkita laskun sisältöä, ehdottaa sopivaa tiliöintiä, löytää poikkeamia tai muodostaa yrityksen taloudesta analyysin luonnollisella kielellä.

Perinteisessä automaatiossa ihminen kertoo ohjelmistolle säännöt. Tekoäly pystyy myös päättelemään.

Tekoälystä tulee uusi käyttöliittymä

Tähän asti käyttäjän on pitänyt opetella ohjelmiston logiikka. Pitää tietää, mistä raportti löytyy, miten lähetetään ALV -ilmoitus, mitä valikkoa käytetään ja miten oikea tieto rajataan. Generatiivinen tekoäly muuttaa tätä asetelmaa. Käyttäjä voi kysyä suoraan:

·         Miksi käyttökatteemme laski viime kuussa?

·         Mitkä kulut ovat kasvaneet eniten?

·         Ketkä asiakkaat maksavat meille hitaimmin?

·         Miltä kassatilanne näyttää kolmen kuukauden päästä?

Ohjelmiston tehtäväksi jää hakea tarvittava data, analysoida se ja muodostaa ymmärrettävä vastaus. Tässä mielessä tekoälystä voi tulla uusi käyttöliittymä taloushallinnon ohjelmistoon. Käyttöliittymä eroaa sen mukaan, onko kyse tilitoimiston kirjanpitäjästä, joka hoitaa kymmeniä asiakkaita, vai loppukäyttäjästä. Tekoälyn aikakaudella kirjanpitäjä pystyy suvereenisti hoitamaan satoja asiakkaita laadukkaasti – ei kymmeniä, kuten nykyisin.

Netvisorin ja Procountorin kaltaisissa ohjelmistoissa tämä kehitys on jo nähtävissä. Myös Odoo vie tekoälyä kohti tilannetta, jossa AI ei ole yksittäinen lisäominaisuus, vaan osa laajempaa

liiketoimintaohjelmiston käyttökokemusta.

Seuraava vaihe ovat AI-agentit

Keskusteleva tekoäly on vasta yksi vaihe. Seuraava askel on tekoäly, joka pystyy myös suorittamaan tehtäviä. Käyttäjä voisi esimerkiksi pyytää:

·         Tarkista tämän kuukauden ostolaskut ja näytä vain poikkeavat tapahtumat.

·         Tee kassavirtaennuste vuoden loppuun.

·         Etsi yli kaksi viikkoa erääntyneet myyntilaskut ja valmistele niihin maksumuistutukset.

Tällöin ohjelmisto ei enää vain näytä tietoa. Se suorittaa työprosessia.

Tästä voi tulla yksi tulevien vuosien tärkeimmistä ohjelmistojen kilpailutekijöistä: kuinka suuren osan käyttäjän työstä ohjelmisto pystyy hoitamaan turvallisesti ja luotettavasti itse?

Data ratkaisee

Tekoälyn arvo taloushallinnossa ei synny pelkästä kielimallista. Ratkaisevaa on se, mihin dataan tekoäly pääsee käsiksi. Hyödyllisen taloushallinnon AI pitää pystyä hyödyntämään esimerkiksi kirjanpitoa, myynti- ja ostolaskuja, pankkitapahtumia, budjetteja ja muuta liiketoimintadataa. Tästä syystä rajapintojen merkitys kasvaa. Perinteisten API-rajapintojen rinnalle tulee uusia tapoja yhdistää tekoälyä suoraan liiketoimintaohjelmistoihin. Odoon kaltaisessa ERP-järjestelmässä mahdollisuus yhdistää talousdata samaan kokonaisuuteen myynnin, varaston, projektien ja muun liiketoiminnan kanssa tekee tekoälyn mahdollisuuksista erityisen kiinnostavia.

Mitä laajemman ja laadukkaamman datan tekoäly näkee, sitä enemmän se pystyy auttamaan.

Luotettavuudesta tulee kilpailutekijä

Taloushallinnossa tekoälyltä vaaditaan enemmän kuin tavalliselta chatbotilta. Väärä vastaus markkinointitekstissä on harmillinen. Väärä kirjanpitokirjaus, ALV-käsittely tai maksu voi aiheuttaa todellista vahinkoa.

Siksi tärkeäksi nousevat kysymykset:

• mihin tekoälyn vastaus perustuu

• mitä järjestelmä saa tehdä itsenäisesti

• mitä käyttäjän pitää hyväksyä

• miten tehdyt muutokset voidaan jäljittää

• kuinka hyvin järjestelmä tunnistaa tilanteet, joissa se ei ole varma.

Taloushallinnon paras tekoäly ei välttämättä ole se, joka tekee eniten.

Paras voi olla se, joka osaa tehdä oikeat asiat ja tietää, milloin päätös pitää jättää ihmiselle.

Ohjelmistojen kilpailu muuttuu

Netvisorilla, Procountorilla ja Fennoalla on käytössään suuret asiakaskunnat, pitkälle rakennetut taloushallinnon prosessit ja valtava määrä kokemusta talousdatasta.

Kitsaan kaltaiselle ohjelmistolle tekoäly puolestaan tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uusia toiminnallisuuksia kevyen ja kustannustehokkaan taloushallinnon ympärille. Odoo edustaa hieman erilaista lähestymistapaa. Taloushallinto on osa laajempaa ERP-kokonaisuutta, jolloin tekoäly voi tulevaisuudessa yhdistää talouden myös myyntiin, CRM:ään, projekteihin, varastoon ja muihin liiketoimintaprosesseihin.

Samaan aikaan markkinoille tulee uusia haastajia, jotka rakentavat ohjelmistonsa jo lähtökohtaisesti tekoälyn ympärille. Kilpailu ei siksi välttämättä ratkea siihen, kenellä on eniten ominaisuuksia. Ratkaisevampaa voi olla se, kuka onnistuu rakentamaan tekoälystä aidosti hyödyllisen osan ohjelmiston päivittäistä käyttöä.

Seuraavaksi vertailemme ohjelmistojen AI-ominaisuuksia

AI on tällä hetkellä myös yksi ohjelmistoalan suosituimmista markkinointitermeistä. Siksi pelkkä maininta tekoälystä ei vielä kerro kovin paljon. Kuittien tunnistus, tiliöintiehdotus, keskustelu talousdatan kanssa ja itsenäisesti toimiva AI-agentti ovat hyvin eri tasoisia ominaisuuksia.

Seuraavassa artikkelissamme vertailemme tarkemmin Netvisorin, Procountorin, Fennoan, Kitsaan ja Odoon tekoälyominaisuuksia sekä markkinoille noussutta joukkoa uusia haastajia.

Katsomme, mitä tekoäly ohjelmistoissa oikeasti tekee, kuinka pitkälle automaatio on viety ja missä ollaan jo siirtymässä kohti uuden sukupolven AI-pohjaista taloushallintoa.

Taloushallinnon AI-kilpailu on alkanut. Seuraavaksi katsomme, kuka on siinä pisimmällä ja kannattaako siitä maksaa?

Pyydä tarjous taloushallinnon ohjelmistosta